Mitä kanojen pito vaatii ?

Kanojen kasvattamiseen kannattaa perehtyä jo ennen ensimmäisten siivekkäiden hankintaa. On tarpeen tuntea ennalta kanojen perustarpeet ja tietysti perustiedot muista kanojen pitämiseen liittyvistä seikoista. Ensinnäkin kana kaipaa lajikumppaninsa seuraa. Sen vuoksi kanoja on aina oltava vähintään kaksi. Parven mahdollisimman luonnollisen käyttäytymisen turvaamiseksi on parvessa hyvä olla myös kukko. Maatiaisten säilytystoiminnassa kukko on käytännössä välttämätön, jotta munista voi hautoa poikasia. Kukko myös toimii parvessa tarkkailijana, jotta kanat voivat esimerkiksi ulkona vapaana ollessaan ruokailla rauhassa. Kukko myös kutsuu parven luokseen löytäessään hyviä kylpy- tai ruokailupaikkoja.

 

Maatiaiskanoja voi hankkia MTT:n maatiaiskanan säilytysohjelmassa mukana olevilta säilyttäjiltä ja poikastuottajilta ! (Julkinen säilyttäjälista)

 

Luvat

Kanojen kasvatus kotieläimenä kaava-alueella on luvanvaraista ja vaatii ilmoituksen tekemistä kunnan terveystarkastajalle tai eläinääkärille. Kanojen kasvatuksen aloittamisesta kannattaa myös kertoa etukäteen naapureille. Jos tarkoitus on myös jatkossa lisätä omaa parvea luontaisesti, tulee parvessa olla kukko. Kukon kiekumisen saattaa joku tulkita myös äänihaitaksi. Kukko ei kie'u pelkästään aamulla, vaan ilmoittaa reviiristään pitkin päivää.

Omien kanojen munien suoramyynti on sallittua ilman tuottajaksi rekisteröitymistä. Suoramyynnillä tarkoitetaan munien myyntiä ilman välikäsiä suoraan yksityiselle kuluttajalle. Omaan käyttöön ja suoramyyntiin munia tuottavien pienkanaloiden rekisteröityminen on vapaaehtoista. Pienenkin munintakanalan pitäjä voi halutessaan rekisteröityä munintakanalan pitäjäksi, jolloin oman kunnan maaseutuviraston kautta saa käyttöönsä kanalatunnuksen. Luovutettaessa munia tai siipikarjan lihaa suoraan alkutuotantopaikalta on toiminnasta kuitenkin elintarvikelain mukaisesti ilmoitettava oman kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista.

Suomen kansallinen salmonellavalvontaohjelma vaatii, että kaikista munia suoraan kuluttajille (muu kuin oma käyttö) luovuttavista "kotitarvekanaloistakin" tulee ottaa salmonellanäyte 2 kertaa vuodessa. Kunnaneläinlääkärin tulee myös tehdä valvontakäynti vähintään kerran kahdessa vuodessa ja ottaa tällöin virallisena näytteenottona edellä mainittu kanalan omistajan vastuulle säädetty näyte.

 

Juoma

Kana tarvitsee puhdasta juomavettä 2-3 dl vuorokaudessa. Juomavesi on vaihdettava päivittäin ja aina jos se on päässyt likaantumaan, sillä likaantunut juomavesi voi aiheuttaa infektioita kanalla. Nyrkkisääntönä on hyvä pitää veden puhtaudessa mitä joisit itse! Kana syö enimmäkseen kuivaa ruokaa, ja vettä tuleekin olla aina saatavilla. Jo muutaman tunnin katkos veden saannissa on todettu alentavan kanojen munintaan.

 

Ruoka

Kana on kaikkiruokainen. Helpoin tapa tarjota kanalle täysipainoinen ravinto on käyttää teollista kanan täysrehua. Kanoille kelpaa mainiosti myös kaikki keittiöstä jäävät ruoantähteet. Näiden kanssa tulee kuitenkin muistaa, että ravinnon tulee pysyä riittävän monipuolisena. Jos kana saa runsaasti ruoantähteitä, voi tiettyjen välttämättömien ravinteiden osa jäädä liian pieneksi. Hyvä vaihtoehto on myös tarjota kanalle esim. puolitiivisterehua sekä sen lisäksi kokonaista ohraa ja kauraa. Näiden lisäksi voi tarjota herkkuina keittiöstä jäävät ruoantähteet.

Kanalla ei ole hampaita, joten kaikki ruoka niellään kokonaisena. Kanoilla tuleekin olla jatkuvasti tarjolla myös hienoa soraa syötäväksi, jotta kanan ruoansulatuksen tärkeä osa, lihasmaha, toimisi oikealla tavalla.

Kana tarvitsee lisäksi muniessaan runsaasti kalkkia, jota sille tulee olla myös jatkuvasti tarjolla esimerkiksi kanankalkin tai kuivattujen ja hienonnettujen kananmunankuorien muodossa.

 

Lämpö

Kana viihtyy parhaiten viileässä. Eläinsuojelulaki suosittelee kanoille +15-20 ºC lämpötilaa. Maatiaiskanamme on tottunut kuitenkin alhaisempiin lämpötiloihin ja maatiaiskanalassa riittääkin, että lämpötila pysyttelee plussan puolella n. +5-10 ºC lämpötiloissa. Maatiainenkin vaatii siis kuitenkin eristetyn ja talvella tarvittaessa lämmitetyn vedottoman tilan. Vaikka suomalainen maatiaiskana on historiassaan sopeutunut täkäläisiin olosuhteisiin, se ei silti pärjää missä tahansa. Liian kylmässä kana vilustuu ja lisäksi kanan harja sekä heltat ovat arkoja paleltumiselle. Kana saattaa esimerkiksi keväällä mielellään ulkoilla jopa vielä osin lumisessa maassa, mutta vaarana kylmällä säällä ovat tällöin paleltumat.

 

Tilat

Sisätilaa tulisi kanoille olla vähintään 1m2 neljää kanaa kohti. Ulkolaidunta kannattaa varata mahdollisimman paljon. Ulkotiloissa olisi hyvä olla vaihtelevaa maastoa ja varsinkin isoilla aukeilla alueilla pitäisi olla myös suojapaikkoja. Ulkoalueelta pitäisi löytyä myös kylpypaikaksi sopivaa kuivana ja pehmeänä pysyvää multaista aluetta.

Aikuinen kana tuntee luontaista tarvetta viettää yönsä jossain korkealla. Kanalassa tuleekin olla orsia vähintään 25cm kanaa kohti. Orret voivat olla pyöreitä tai yläpuoleltaan tasattuja n. 4cm vahvuisia runkoja.

Munivat kanat vaativat rauhallisen hämärän paikan munintapaikakseen. Pesät tulisi sijoittaa siten, ettei niihin tule suoraan valoa ikkunasta tai kanalan valaisimista. Pesiä tulee olla vähintään yksi pesä neljää munivaa kanaa kohti.

Paras kanalan lattiamateriaali on puhdas ja kuohkea kuivike. Kuivikkeena voi käyttää esim. kutterinlastua, sahanpurua tai hienoa olkisilppua. Parhaimmillaan kuivike on silloin, kun se on niin kuivaa ja kuohkeaa, että kanat voivat myös kylpeä siinä.

 

Lähteet:

 
 
suomalaisen maatiaiskanan
säilytysohjelman poikastuottaja
257 / 2009 / P