Kanankasvatuksella on Suomessa parituhatvuotiset perinteet. Kaikkien kesykanojen alkuperäisenä lajina pidetään Kaakkois-Aasian viidakossa asustavaa punaviidakkokanaa, jota kutsutaan myös bankiva-kanaksi. Suomalaisen maatiaiskanan juuret eivät ole tarkkaan selvillä, mutta alkuperäinen suomalainen kanakanta on nähtävästi kehittynyt aikojen saatossa Suomeenkin kulkeutuneen kesykanan kantamuodon risteytyessä lähialueilta meille tuotujen kanakantojen kanssa. Näiden jälkeläisiä ovat nykyiset paikallisiin olosuhteisiin sopeutuneet suomalaiset maatiaiskanat.

Elintason nopean nousun myötä suomalainen maatiaiskana oli vähällä hävitä maailmankartalta tehokkaiden munantuottajarotujen tieltä. Tämän johdosta MTT käynnisti vuonna 1998 Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman tavoitteenaan maatiaiskanan sukupuutolta pelastaminen ja kannan elvyttäminen sekä tiedonkeruu.

Maatiaiskanoista "löydettiin" säilytysohjelman alkuvaiheessa toistakymmentä eri kantaa eri puolilta Suomea. Kutakin kantaa säilytetään tällä hetkellä erillisinä, jotta maatiaiskanojen biologinen monimuotoisuus saataisiin säilymään mahdollisimman monipuolisena.

Tyrnäväläisen kannan maatiainen 

Kanalassamme kotkottavat maatiaiskanat ovat ns. tyrnäväläistä kantaa. Tyrnäväläisen kannan maatiainen on nimetty kannan "löytymispaikkakunnan" mukaan. Ilmeisesti kanta on kuitenkin alunperin lähtöisin Varsinais-Suomesta, mistä eräs tyrnäväläinen kanankasvattaja on kertonut hakeneensa kannan alun itselleen. Tyrnäväläisen kannan juuret saattavat siis olla yhteiset piikkiöläisen maatiaiskanakannan kanssa, tai se voi olla jopa tämän kannan haara, mutta tätä ei ole geneettisesti tutkittu ja todettu, joten tyrnäväläisiä maatiaiskanoja pidetään omana kantanaan. 

Tyrnäväläinen kanta on yksi harvinaisimmista maatiaiskanakannoista, mutta viime aikoina kyseisen kannan säilyttäjiä on aloittanut eri puolilla maata ja kanta on näin laajenemaan päin.

Väritykseltään tyrnäväläisen kannan maatiaiset ovat hyvin kirjavia. Kanoja ja kukkoja esiintyy hyvin monissa väreissä, kuten mustia, valkoisia, ruskeita, harmaita ja kaikkien näiden sekoituksia. Mitään yksittäistä väriä ei voida pitää erityisen yleisenä.

"Tyrnikset" ovat myös kohtuullisen hyviä hautomaan ja arviolta puolet kanoista ovatkin hautomisintoisia. MTT:n säilytysohjelman selvitysten mukaan tyrnäväläiset ovat munijoina maatiaiskanojen parhaimmasta päästä munien n. 0,8 munaa/pv. Muninta alkaa n. 20-24 viikon iässä. Munat ovat yleensä aluksi melko pieniä, mutta suurenevat kanan varttuessa. Munat ovat väriltään vaalean kerman ja beigen sävyisiä.

Lähteet:

• Ylen Ympäristötietopalvelu
• MTT:n maatiaiskanan säilytysohjelma
• Tarja Niemelä: Opas pienkanalan hoitajalle